Syyslomalla päätimme tehdä äkkinäisen lähdön Tallinnaan muutaman luokkatoverin kanssa. Neljän tytön porukka varasi päivän laivamatkat ja meille jäi viisi tuntia aikaa maissa oloon. Aika nopeasti huomasi, että viisi tuntia ei riittänyt mihinkään.
Tallinnassa on vaikka mitä shoppailumahdollisuuksia ja olin onnellinen siitä, että tämän kertainen tyttöporukkamme ei voinnut olla vähempää kiinnostunut tekemään ostoksia. Viisi tuntia ei olisi riittänyt kuin muutaman kenkäparin etsimiseen eikä muuhun. Eniten aikaamme kulutimme kiertelemällä ja ihastelemalla vanhaa kaupunkia.
Tallinna on aivan ihanan kaunis ja se on valokuvaajalle riemastuttava kohde. Suomalaisille suhteellisen tuttu Tallinna on täynnä mielenkiintoisia kontrasteja. Varsinkin vanhassa kaupungissa kulkiessa vanha ja uusi yhdistyy välillä erikoisilla tavoilla. Vanhan kaupungin kaduilla tulitaiteilijat ja vanhanaikaisiin pukuihin pukeutuneet ravintoloiden sisäänheittäjät imaisevat sisään historian havinaan. Kunnes sitten huomaa pieniä graffititaideteoksia värikkäiden talojen seinillä, jotka herättävät hyväntuulista hilpeyttä.
Kävimme vain yhdessä koruliikkeessä, yhdessä irkkubaarissa ja yhdessä ravintolassa. Koruliikkeen nimeä en muista, mutta matkaan lähti kahdet korvikset ja yksi pokemonsormus. Ostimme kaikki tytöt yhdet pokemonsormukset luokkatoverillemme, joka ei valitettavasti päässyt matkaamme. Irkkubaariin päädyimme istumaan ja lepäämään kaiken sen kävelyn jälkeen. Syömään päädyimme yhteen turistien liikaa suomaan ravintolaan, jonka ruoka ei nyt ollut kovin kummoista. Meillä oli vaan ihan hirveä kiire ja nälkä, että harmittaa ettemme ehtineet/löytäneet sivukujilta hyvää ravintolaa. Faktahan se on, että turistipaikkojen ulkopuolella tai sivukujilla on aina parhaimmat ruokapaikat.
Vanha kaupungissa yksi herkku on ylitse muiden, sokerimantelit. Niitä on pakko saada aina mukaan. Vähän alle kolmen euron maksavat pussilliset makeisia ovat paitsi hyviä, myös hauskasti valmistettuja. Vanhanaikaisiin pukuihin pukeutuneet hilpeät myyjät valmistavat maukkaat välipalat vanhahtavissa hevoskärryjen tapaisissa myyntikojuissa.
No tottakai me käytiin Superalkossa. Tosin siellä huomasin, että me oltiin kyllä ihan amatöörejä tässä alkoholin ostossa. Meillä oli kaikilla vain olkalaukut, eikä nekään olleet mitään suuria. Osa suomalaisista oli ottanut mukaan suuret matkalaukut, jotka he täyttivät vain alkoholilla. Ei meidän matkan tarkoitus ollutkaan ostaa lavakaupalla alkoholia, joten ostimme vain sen verran mitä saimme kannettua. Minulle tämä oli eka kerta Superalkossa, joten itse vain hämmennyin sen halpuudesta. Kaiken lisäksi meillä oli vaan noin kaksikymmentä minuuttia aikaa shoppailla ennen kuin piti lähteä takaisin laivaa kohti.
Onneksi alhaalla olevassa kuvassa meidät pelasti tämä legendaarinen mies! Hieno mies, joka ilmaiseksi kuskaa ihmisiä Superalkosta tiettyyn sataman osaan, vei meidät omalle laiturillemme. Hän pyysi vain kahta euroa ajosta ja heitin kaikki kolikot mitä lompakon pohjalta löysin sillä hetkellä. Mies on legendaarinen asiakaspalveluvalmiudestaan.
Tallinna on hyvä paikka käydä päivän tai parin reissussa, saa vaihtelua vähän elämään. Saatiimpa tyttöjen kanssa sanoa, että käytiin syysloman aikana etelässä :)
Tallinna on hyvä paikka käydä päivän tai parin reissussa, saa vaihtelua vähän elämään. Saatiimpa tyttöjen kanssa sanoa, että käytiin syysloman aikana etelässä :)
